Tuesday, January 20

ei mitään vikaa/vikaa/vikaa

Tamburiini. Tällaisista lähtee mahtava kalke.Heräsin, hakkasin kellon hiljaiseksi ja nukahdin. Niin kauan ne hyvät päätökset pitivät.

Heräsin uudestaan puoli kymmeneltä ja päätin lintsata koulusta. Yritin lähettää Reksille tekstiviestiä ja väittää että olen flunssassa, mutta kännykästä oli häipynyt kenttä. Päättelin, että liittymä on suljettu. (Jopa siinä väsymyksen tilassa jaksoin ihmetellä, että miten se voi olla kiinni kun laskut on maksettu ajallaan.) Nousin ylös ja valmistauduin lähtemään - en kehtaa olla pääaineen yksityistunneilta poissa ainakaan ilmoittamatta. Ulkovaatteita pukiessa kenttä palasi. Soitin Reksille ja sanoin että nukuin pommiin, mutta ei kuulemma ollut enää aikaa pitää kanteletuntia.

Join puoli pannua kahvia ja tajusin että olen pureskellut poskeni hajalle. Olin niin sekaisin, että en siinäkään vaiheessa ymmärtänyt. Painelin koululle, sain kuulla että loput lounasta edeltävät tunnit on peruttu kun opettaja on kipeänä, söin, menin bänditunnille ja sain kolmeminuuttisen poissaolokohtauksen. Erityisen hermostuttavaa koska yleensä ne kestävät vain kymmenisen sekuntia.

Sekavuus, jatkuva väsymys, asioiden unohtelu, pureskeltu kieli ja posket.. niinpä tietysti. Nyt kun olen viettänyt aikaa yksin mökissä, olen voinut saada vaikka kuinka monta tajuttomuus-kouristuskohtausta. Sen siitä saa kun unohtaa syödä lääkkeet. Nyt on tosi fiksu olo.

Pitäisi saada tehtyä tunnin esitelmä jonkun kansan perinteisestä musiikista torstaiksi, kirjoittaa statistit, kahvivärjätä iso nippu paperia ja pakata kamat torstain lähtöä varten - mutta ei, nyt ryhdyn saamaan sähköhäiriöitä ja vietän hauskoja hetkiä tuijottaessa seinään kuola suupielestä valuen. Tämä olisi vähemmän häiritsevää, jos kohtauksen jälkeen voisi heti jatkaa normaalia toimintaa, mutta olen ihan sekaisin seuraavan tunnin tai pari. Ei sitten yhtään parempaan aikaan voinut tämäkään riesa sattua. Perkele.

Levyttäjä lopettaa. Sen opintotuki kuulemma pieneni niin paljon, etteivät rahat riitä. Vanhempien tulot olivat kasvaneet jonkun maagisen rajan yli. Se tietysti taas aiheuttaa bändeissä muutoksia - mutta valitettavasti Reksi ei anna minun muuttaa siihen toiseen porukkaan. Saatte siis yhä lukea Neiti T-draamaa, koska joudun yhä istumaan sen kanssa samassa yhtyeessä.

Oli tässä päivässä silti jotain hyvääkin: vanhan warhammer -kampanjan gm soitti ja sanoi, että nyt voitaisiin pitkästä aikaa jatkaa. Ingridin pelaaminen on aivan älyttömän viihdyttävää aggressionpurkua.