Tuesday, July 25

karun kohtalon paluu

On se vaan niin, että en osaa olla edes kunnolla Paha. Surullista, kovin surullista on se.

Tässäkin kirjoitusympäristössä aiemmin huomioitu karma, tuo teinix-kilkkeiden vaikuttavin alalaji, on osaltani jämähtänyt kohtaan -11. Pahan karmani luvusta taistelee tällä hetkellä muutama osapuoli, joista toinen käy vuorokauden välein nostamassa surullisia miinuslukuja ylöspäin, kun taas vastapuoli palaa lätkäisemään lisämiinuksia samaan tahtiin. Näin karmani heilahtelee välillä (-10)...(-11), koskaan asettumatta.

Vaan voi, mikä onkaan Annin, tuon Pahoista Pahimman tilanne?

-29

Sunday, July 23

vinokino

Telkkarissa homomiehet avautuvat heteroavioliitoistaan. Typerissä keskusteluohjelmissa ei ikinä käsitellä lesboja avautumassa elämästään miesten kanssa; lukion näteimmän tytön nainut neitihomo on kiinnostavampi aihe kuin onnettomaan heteroliittoon jämähtänyt äreä rekkalesbo.

Fag hagit seuraavat neitipoikia silmät kiiluen kun homoparat avautuvat kyynelsilmin Oprahille elämänsä suunnattomasta vaikeudesta. Vaan eipä taida kolme lasta miehen kanssa tehnyt flanellipaitainen rekkaäiti vetää puoleensa niitä nuorukaisia jotka uskovat että jokaisen lesbon sisällä asuu mallimittainen unelmatyttö joka ei vain koskaan ole saanut kunnon miestä.

Äh. Jospa sitä vaikka laittaisi telkkari kiinni ja tuijottaisi seinää - siinäkin olisi havaittavissa enemmän aivotoimintaa.

Friday, July 21

räkäflunssan koston pojan paluu, osa II

*kröh* *kröh*

*niist*

Kolmas viikko eritasoisessa räkätaudissa. Rajakatseen pelissä kärsin kuumevaiheen, Kaustbyn festareilla äänenmenetyksen ja köhän, alkuviikosta aivastelun ja kutinan, nyt kaikki yhdessä tehostettuna erityisellä Aliens-räkää-kaikkialla-efektillä.

Helpotan kammottavaa tilaani kuluttumalla nenäliinojen lisäksi myös kuumaa tee-inkivääri-hunaja-carmolisseosta, Jirin valkosipuliuutetta, kurkkupastilleja, allergialääkkeitä, vitamiineja ja jäätelöä.

Tarkoitus oli käyttää hyväksi lämpimät kesäpäivät ja suorittaa vuosittainen mattojenpesuoperaatio. Kun räsymattojen vuosittaispesu oli jäänyt tekemättä monta vuotta peräkkäin, niin päätin sitten yrittää pitää pesurytmistä kiinni sitäkin tarkemmin nyt kun kerran saan käyttööni painepesurin ja muut välineet. Vaan painepesuri eli ei, matonpesu on senverran raskasta touhua että taitaa tässä flunssassa jäädä välistä. Ehkä elokuun lopulla ehdin ajatella asiaa uudemman kerran.

Äh. Menen nauttimaan jäätelöstä ja kesälukemistosta.

Wednesday, July 19

sternumentum

(sternutatio, aivastus): nenän limakalvon ärtymisestä aiheutuva äkillinen nopea uloshengitys, syynä esim. hengitysilman ärsyttävät pölyt tai kaasut

Soitin iltapäivällä terveyskeskukseen siinä toivossa, että saisin allergialääkereseptin. Ennakko-odotus - pääkaupunkiseudun kokemusten jälkeen - oli, että pääsen aikaisintaan ensi viikolla vastaanotolle, lääkäri vilkaisee valuvaa nenääni ja lyö leiman paperiin.

Ystävällinen arvauskeskusapulainen kirjasi tietoni muistiin ja kehoitti hakemaan valmiin reseptin huomenna kolmen jälkeen. Ei odottelua, ei turhaa käyntiä lääkärillä. Hyvää palvelua, sano!

Tuntuu siltä kuin taannoinen lyhytkestoinen mutta sitäkin ärhäkämpi flunssa olisi laukaissut pahimman heinänuhan vuosiin. Tiedä sitten liittyvätkö asiat oikeasti mitenkään toisiinsa - mutta tuskin flunssa oli loppunut kun aloin aivastella, kuluttaa nenäliinoja ja raaviskella kitalakeani pahemmin kuin viitenä viime vuonna yhteensä. On tämäkin taas: ääni ei ole vieläkään palautunut normaaliksi edellisen ruton jäljiltä ja tässä sitä jo kärsitään seuraavaa räkätautia.

Lohdutin itseäni ostamalla kallista jäätelöä (3,70€) ja halvan kirjan (3€). Kirja epäilemättä päätyy lukemisen jälkeen divariin, koska kaikkea roskaa en minäkään halua hyllyssäni säilyttää. Ja sitäpaitsi, jos saan kesälukemisen myytyä, voin ostaa kolikoilla lisää jäätelöä.

Tuesday, July 18

onni on oma netti

...varsinkin kun on ollut elänyt muiden nurkissa puolitoista kuukautta. Kolmas kokonainen vuorokausi kotona on uponnut säätäessä kaikenmaailman turhien nettipalvelujen kanssa.

Anni lähti ja vei matot mukanaan. Menin vintille etsimään omiani ja hämmennyin kovasti kun mystinen räsymattokleptomaani oli kähveltänyt äidinäidin kuusikymmenluvulla teettämän lattianpeitteen. Arvoitus ratkesi kun vierailulla poikennut äiti muistutti minun luovuttaneen maton hänen uuteen asuntoonsa.

Puolentoista kuukauden tapahtumia en ala kirjoittaa, paitsi sen verran että pienet kissaterroristit oppivat metsästämään hiiriä & myyriä. Ensimmäinen myyrä tuotiin jalkojeni juureen varsin eläväisenä, toinen taas jätettiin iloiseksi yllätykseksi eteisen lattialle huomattavan kuolleena. Kissojen pettymykseksi en osallistunut metsästysharjoituksiin vaan nostelin edesmenneet tuhoeläimet puutarhalapiolla kompostiin.

Nyt ne osaavat kulkea ulkona ja metsästää. Kohta ne polttavat tupakkia ja kerjäävät rahaa baari-iltoihin.