Koiraraportti, osa 1

Ensimmäisen päivän aikana huomattua:

Rohjo ymmärtää ettei sisälle pidä pissata ja haukkuu ulos halutessaan. Nyt kun vielä palikka ihminen ymmärtäisi koiran ilmoituksen aiheesta ajoissa niin lattianpesulta voisi välttyä lähes kokonaan. Sisäsiisteys tuskin vaatii paljoakaan työtä - täytyy vain muistaa näin alkuvaiheessa käydä ulkona puolentoista tunnin välein. Miksi totutella sanomalehtiin, jos voi opettaa suoraan ulos?

Morwen kiskoo koiraa päin näköä jos se tulee alle puolen metrin päähän. Kiira juoksee karkuun. Siiliin ei ole vielä tullut lähikontaktia.



Ja paras nukkumapaikka on tietysti talon ainoiden suojaamattomien sähköjohtojen luona, lipaston kirjoitustason alla.

palikkaleikki

Kirjahyllyn siirtäminen huoneesta toiseen on ihan mahtavan hauskaa puuhaa. Erityisesti kun mainittu huonekalu on kolme metriä leveä, kaksi metriä ynnä 20 senttiä korkea ja huonokuntoisuuttaan vaappuu kuin korttitalo.

Ja jotta operaatio olisi mahdollisimman nautinnollinen, mikä onkaan oviaukon korkeus?

206 cm.

Onni on lierihattu

Maaliskuussa ostin Jiriltä huopahatun. Se oli hieno. Kesäkuussa sain aikaiseksi laittaa siihen muutaman nauhan, jolloin siitä tuli vähän hienompi. Lierin ulkoreunaan pitäisi vielä jaksaa ommella vinonauhaa, niin sekin siistiytyisi.

Mutta nyt paras päähineeni on jo lähes täydellinen, sillä ebayn kautta hankkimani ensimmäisen maailmansodan aikaiset moottoripyöräilijän lasit saapuivat tänään postissa:



Nyt saisi ilma vähän viiletä; helteellä ei kestä laittaa päähänsä mustaa huopahattua, ei vaikka tyyli kuinka menisi ennen tarkoitusta.