Monday, December 3

"Sirpaleet tuovat onnea!" huusi Katto-Kassinen ja heitti äidin kristallimaljan ilmaan.

Tämän piti olla erinomainen esimerkki täydellisen paskasta päivästä, mutta eihän se sitten niin mennyt.

Oli kahden tunnin yöunet, matkustamista, surkea pyöräilykeli, kuorma-auto joka meinasi peruuttaa päälle, sivuluisu, kaatuminen. Oli oksentelevia kissoja ja kaiken huippuna kaappi, josta tippui avattaessa astiat ulos niin että savipatani meni sirpaleiksi.

Vaan sitten soitin Askoon (jossa en muuten suosittele asioimaan. Koskaan.) ja sain tietää, että kesäkuussa tilaamani ja elokuussa maksetut nojatuolit ovat saapuneet. Itse asiassa ne tulivat jo pari viikkoa sitten, mutta sitä kovasti luvattua ja korostettua saapumisilmoitusta en nähnyt koskaan. (Kuulin syksyllä mielessäni myyjien ajatukset: "Lopeta jo hyvä ihminen meidän vaivaaminen, ei meitä kiinnosta kauanko olet odottanut, me halutaan kahvitauolle! Kyllä me soitetaan kun ne tuolit tulee!")

Mieli virkistyi heti, kun aloin suunnitella sitä tulikivenkatkuista reklamaatiota jonka lähetän Askoon tämän viikon aikana. (Ei tehnyt mieli huutaa aiemmin, kun en halunnut vahingossakaan purkaa kauppaa. Halusin ne tuolit mistä maksoinkin, en rahoja tai eri istuimia.)

Pieni pirteys muuttui isommaksi iloksi kun Susi voitti Portin novellikisan.

Nyt valmistaudun syömään paistettua porsasta ja erinomaisen hyvää perunamuusia. Sitten voin juoda glögiä, istua uudessa nojatuolissa ja lukea Taruntekijän vielä kerran.

Kyllä on hyvä mieli.