Täydellisen tylsä kasviraportti

Jukka-palmu: viihtyy ja kasvaa - tosin täydellisen kieroon. On kehittänyt runkoonsa yllättävän tiukan kulman. Aluskasvillisuutena onnenlehteä, joka on levinnyt halki saviruukun ja roikkuu jo ulkopuolellakin.

Jukka on lapsuuskasvi; meillä oli useampi suurikokoinen palmu olohuoneessa. No, osa taisi olla lohikäärmepuita, mutta lapsena niputin ne kaikki samaan. Kun muutin kotoa, sain mukaani yhden pitkään selvinneistä jukista, mutta se kuoli kun lähdin toisaalle opiskelemaan ja jätin kasvit kämppisten huomaan.

Peikonlehti: ei yhtään uutta lehteä pitkään aikaan. Tunkee ällöttävän näköisiä ilmajuuria sänkyyn päin. Käyttäytyy kuin vihamielinen elämänmuoto.

Kun asuimme lähiössä, olohuoneen ikkunalla levisi jättiläismäinen peikonlehti. Voisin vaikka vannoa, että se oli liittänyt itsensä ilmajuurilla kunnallisverkostoon ja kirkui vastalauseita kun se muuton yhteydessä revittiin paikaltaan ja kiikutettiin roskikseen.

Kirjovehka: uusi lehti joka viikko, mutta kasvaa kieroon, tämäkin. Mikä siinä on, kun huonekasvinikin ryhtyvät vinoiksi?

Lummetiellä kasvatin kahta kirjovehkaa ja pidin kissat poissa huoneesta jotta ne eivät pääsisi syömään myrkkyä. Turhaan valvoin - ainakin Morwen ja Kiira ovat tarpeeksi älykkäitä jättääkseen kaikki myrkylliset huonekasvit rauhaan.

Kohtalonköynnös: pitäisi latvoa, että saisi useamman haaran. Pitäisi varmaan myös laittaa uusiin multiin. Jaksaisikohan tänään?

Rönsylilja: vietti yli vuoden kissojen rääkättävänä ennen kuin älysin siirtää amppeliin. Nyt kun sitä ei revitä purkista joka kolmas päivä, kasvaa aivan mieletöntä vauhtia.

Muratti: ei enää tiputtele lehtiä. Virkistyi selvästi kun laitoin tuoretta pintamultaa. Voisi taas latvoa ja katsoa saisiko pistokkaita juurtumaan.

Muratti nro 2: kuudesta pistokkaasta kaksi on on elänyt vuoden ikään. Ovat vastikään ryhtynyt tekemään uutta lehteä. Mitä ne koko viime vuoden tekivät? Osoittivat mieltään?

Limoviikuna: leikattu, kasvaa pieneksi vihreäksi puskaksi. Pitäisi ehkä siirtää suurempaan ruukkuun.

Limoviikuna nro.2: menetti alkukeväästä melkein kaikki lehtensä kun pääsi kuivahtamaan. Leikkasin turhat pois ja kutistui aika lailla - mutta on nyt muuttunut pieneksi tiiviiksi puskaksi.

Onnenlehti: jäi yli, kun sitä ei tarvittukaan aluskasvillisuudeksi. Tunkee jo ulos purkista.

Keskiluokkaisessa keskivertoidyllissä keittiön ikkunalla on rivissä saintpaulioita tai onnenlehteä. Ikinä en osta sainpaulioita, ne ärsyttävät jo ulkonäöllään. Enkä osta onnenlehteäkään enempää. Saa tyytyä olemaan isojen palmujen alustana, mokoma porvarissäätyinen tursuilija.

Pullojukat 1, 2 & 3: punkkareita kaikki. Siirsin kissojen lempijyrsittävät uusiin ruukkuihin, kastelin ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon, sijoitin olohuoneen ikkunalle - ja huomasin että täydellinen kuivahdus oli saanut ne kasvattamaan uusia lehtiä. Ihan hyvä, koska kissat ovat pureksineet edelliset kymmensenttisiksi nysiksi.

Lapsena luin Kodin Viherkasvit -kirjaa ja harmittelin kun pullojukkia ei löytynyt mistään. Nyt niitä on joka kukkakaupassa - omani hommasin paikallisesta halpakaupasta muutamalla eurolla. Siirtäisin vesiviljelyyn, mutta kissat repisivät ne pois ruukusta välittömästi. Multa sentään pitää kasvin edes vähän paremmin paikoillaan.

Keikarinkukka: ärsyynnyin talvella kun Kokkolasta ei saanut eukalyptusta. Ostin keikarinkukan ja sain sen tiputtamaan neljäsosan lehdistään ja puolet nupuista. Heti kun unohdin hoito-ohjeet, lehdet kasvoivat takaisin ja nyt nuput ovat aukeamaisillaan.

Kiinanruusu: kolme kuukautta hyysäämäni nuppu kuivahti ja tippui pois. Altakasteluruukussa! Kirottu hienohelmakasvi. Miten hemmetissa sain teininä kiinanruusun tekemään kukan toisensa jälkeen vaikka kastelin ehkä kerran kuukaudessa?

Istutin täysin vinoonkasvaneen (kyllä, tämäkin!) ja harvalehtisen kasvin uuteen multaan kulutettuani ensin hyvän aikaa yrittäen saada juurakkoa irti altakasteluruukun läviköstä. Katkaisin vinon latvan ja laitoin pistokkaan juurtumaan. (Vanha multa haisi aivan kauhealle. Lannoitettako on syyttäminen? Yäk.)

Rahapuu: sain vasta pari viikkoa sitten. Korkeutta ei ole edes kymmentä senttiä, mutta ainakaan kissat eivät tunnu pitävän mausta.

Kaura: kissojen Virallisen Pureskeluaineen edelliset erät homehtuivat. Ei enää muovipussikasvatusta, en kumminkaan muista tuulettaa ituja tarpeeksi! Tällä kertaa vaikuttaa hyvältä. Kasvaa nopeasti.

Basilika: maitopurkkiin kylvetty siemenpussillinen tunki versoja esiin kahdessa vuorokaudessa. Kunhan kasvavat vähän lisää, on pakko harventaa ja siirtää osa kunnon ruukkuun.

Tilli: maitopurkkikylvös näytti ensimmäiset kasvun merkit vasta eilen, ja tänä aamuna pisimmät varret ovat viisisenttisiä. Pikavauhtia, sano!

Sileälehtinen persilja: mitään ei näy. Kylvinkö liian syvälle? Kuolivatko ne?

Salvia: ei kasva, kun siemenet ovat vielä pussissa. Jospa vaikka tänään tekisi uuden maitopurkkikylvöksen.