laiska

Oli niin hyvä aikomus pitää viikonloppuna vakavia perhekeskusteluja. Ja paskat; istuin Salassa lukemassa huonoa fantsua ja syömässä hyvää ruokaa.

(Kummallista mutta totta: olen alkanut nauttia ruuanlaitosta. Eikä niin että olisin mikään mestarikokki, mutta sunnuntainen ateria oli oikein onnistunut - tosin rajusti myöhässä koska siinä pirun liedessä oli lapsilukko jota en muistanut.)

Ei nyt muuta. Kohta on soittotunti, sitten haen kissan. Lopun viikkoa joudun harjoittamaan rajua itsesensuuria jotten keskity kirjoittamaan pelkästään siitä kuinka ihana uusi kissanpentu on.