vakavaa.

Sain tiedon siitä kotiini.

Aamulla nousin aikaisin, pyöräilin keskustaan ja raivasin tieni halki hitaasti tallustavien tanttalaumojen. Vaeltelin rakennuksen sokkeloissa aikani, kysyin ohjeita ohikulkijoilta. Löysin oikeaan paikkaan.

Tutkin ympäristöä. Hämmästelin. En osannut enää tehdä päätöksiä. Juuri kun tajusin että on lähdettävä, ne vilahtivat näkökentän rajamailla. Roikkuivat siinä, onnettoman näköisinä, yksinään. Sieppasin mukaani, vilautin muovista korttia ja juoksin pois.

Talvisaappaat saivat hyvän kodin.