läksyjä ja klassikoita

Yritykseni olla ahkera oppilas epäonnistui aamulla surkeasti; herätyskellon soidessa käänsin kylkeä ja piiloudun peiton alle vähääkään piittaamatta remonttimiesten tuottamasta infernaalisesta metelistä tai lähestyvästä teoriatunnista. Nousin ylös vasta reilusti puolenpäivän jälkeen kun nälkiintynyt kissaeläin teki selväksi aikeensa syödä nenäni jos ei ruokaa ala kohta kuulua.

Päivän läksynä oli sivulaulutunnille rustattavat rekilaulusäkeet; en ollut saanut aikaiseksi tehdä niitä aiemmin, joten istuin ennen tuntia Kellarissa (opiskelijoiden oma tila) juomassa pahaa kahvia ja vääntämässä runoa naama irvessä. Viiteen rekilaulusäkeistön puolikkaaseen piti kirjoittaa loppuosa; tässä tuotokseni koko nettikansan iloksi. Eihän nöyryytys ole kunnollinen ellei sitä julkista...

Käki se kukkuu kuusikossa ja koivikossa on pesä Oman kullan kun nähdä saisin niin sielussain ois kesä	Kahden nuoren rakkaus on tulinen kuin rauta Niin se hyljätyn katkeruus on pimiä kuin hauta
Tammerkosken sillalla näin heilin ensi kerran Laukkuryssältä huivin ostin kun tykkäsin kihlojen verran	Raita se kasvaa rannalla vaan ei kasva kuusi Tällä pikkuflikalla on kohta heili uusi
Heilani silmät kuin taivaalla tähdet ja varsi kuin elämänlanka Illalla tuikkii ilosta mutta laiha on kuin ranka!

Pyrin mahdollisimman perinteiseen ilmaisuun - perinteisillä aiheilla. Erilaisia ratkaisuja kuultiin: kaksikin oppilasta oli todennut että kuusi ja muusi rimmaavat hyvin. Säkeet käsittelivät muun muassa valkosipuliperunoiden ja mummonmuusin makueroja.

Suunnattomassa musiikillisen aktiivisuuden puuskassa kävin lopulta hakemassa konsan kirjastosta kolme cd-levyllistä vanhaa musiikkia. Länsimaisen musiikin kurssiin kuuluu luennoilla istumisen lisäksi musiikin kuuntelu ja analyysi. Kurssimateriaalina on Norton Anthology of Western Music (3rd edition).

Kokoelmassa on ainakin kuusi (vai seitsemän?) levyä joista jokainen on reilusti yli tunnin pitkä. Kolmella ensimmäisellä on antiikin, keskiajan ja renessanssin musiikkia. Osa tulkinnoista on aivan karmean kuuloisia - Norton on koottu muistaakseni 70-luvulla jolloin käsitys vanhasta musiikista oli hiukan erilainen kuin nykyään. Yhtäkin myöhäiskeskiaikaista balladia ulvoo oopperalaulajatar tyylillä joka kehittyi useita satoja vuosia myöhemmin. Ja se on ruma tyyli, kaiken lisäksi.

Kuuliainen oppilas kun olen, aion silti kestää karmeat tulkinnat ja kopioida cd:t kaseteille jotta voin kuunnella niitä kotona kaikessa rauhassa. Kurssin suoritukseen kuuluu nimittäin myös kuuntelukoe - ja epäilenpä saavani lisäpisteitä jos kykenen aikakauden ja tyylin lisäksi tunnistamaan kappaleet nimeltä.

Lopuksi vielä jokaisen kirjastonkäyttäjän ystävä, Klassikkoautomaatti. Tänään voisin lukea esimerkiksi seuraavat teokset:

• Petronius Arbiter: Trimalkion pidot


• Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen


• Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan


• Pyhä Aurelius Augustinus: Augustinuksen tunnustukset


• Gaius Valerius Catullus: Kaikki runous


• Platon: Pidot


• Publius Ovidius Naso: Valikoima metamorfooseja


• Gilgamesh


• Jorge Luis Borges: Haarautuvien polkujen puutarha


• Raamattu

Näistä olen jo kahlannut läpi Sinuhen, Gilgamešin ja Raamatun (tosin sukuluettelot kyllä hypin yli). Catulluksen runoutta kuulin luettavan ääneen juuri puolitoista viikkoa sitten, ja täytyy myöntää että se oli aika riemastuttavaa - tosin alapääkeskeistä - tavaraa. Se jopa löytyy Kokkolan kirjastosta. Huomenna on mentävä lainaamaan!