Wednesday, October 6

väsyttää

Kissa söi varpaani. Metsästi tukkaani kun yritin nukkua. Roikkui pöytäliinassa ja tipahti selälleen. Jahtasi vinkuvaa hiirtä puulattialla, jarrutti liian myöhään, törmäsi seinään ja kellahti ympäri.

On se vaan söpö.

Opiskelu muuttui äkkiä tuskaisaksi ja aikaavieväksi. Nyt huomaan, että kursseja on aivan hävyttömän paljon. Sivulaulu ei paljoa työtä vaadi, mutta sekin vähä tuntuu juuri nyt aivan ylivoimaiselta. Kolmen instrumentin opinnot vaatisivat vähintään tunnin harjoittelua päivässä - siis jokaista soitinta erikseen, ei suinkaan tuntia yhteensä. Yhtyetuntien kappaleet pitää nuotintaa uudelleen ja harjoitella. Teorialäksyjä tulee viisi sivua kerrallaan - kahdesti viikossa. Säveltapailusta saman verran.

Ei tämän pitäisi olla ylivoimaista, mutta jotenkin se vain on.

Tähän asti olen käynyt konservatoriolla harjoittelemassa, mutta nyt se ei enää riitä. Parempi raahata sello kämpälle vähintään viikonlopuksi. Sitten kun sello on kotona, tulee harjoiteltua enemmän. Tällä viikolla hävetti mennä tunnille, kun en ollut harjoitellut laisinkaan. Minkäs sille voi - suurimman osan viikkoa vietin Helsingissä. Tiedänpähän nyt, että sello on parempi ottaa mukaan etelään jos vietän siellä yli kaksi päivää.

Jos vähän harjoittelen, saatan oppia pyöräilemään soitinvalikoimani kanssa. Kotona on mukavampi harjoitella kuin konservatoriolla.