roolipelilauantai

..eli kun Lin ja kaverit Warhammeria pelasivat:

Olipa kerran neljä kaverusta ja koira, joilla oli ikävä pahe seikkailla. Päämäärätöntä ja yhteiskunnalle tuhoisaa vaeltelua jatkui kuukausien ajan, ikävistä sivuvaikutuksista huolimatta - koirakin muuttui kertoman mukaan suureksi sudeksi. (Epäilemme, että kyseinen eläin saattaisi olla perimältään koiran [Canis familiaris] ja suden [Canis Lupus] risteytys. Eläimen poikkeuksellisen suuri koko on varmasti aiheuttanut näissä ihmisissä taikauskoista kauhua.)

Erään kerran kaverukset löysivät itsensä hevosenkengän muotoiselta trooppiselta saarelta vailla mitään muistikuvaa siitä, kuinka sinne oli päädytty. Tapahtumaa oli edeltänyt yhteinen, väkivaltainen painajainen - epäilemättä seurausta huumeidenkäytöstä.

Saarelle haaksirikkoutuneiden elinolot ja mielenterveys huononivat nopeasti. Alkoholismiin aiemminkin taipuvainen mieshenkilö ryhtyi muodostamaan marakattipopulaatiosta armeijaa, toinen mies puolestaan alkoi nähdä harhoja ja uskoi saaneensa haltuunsa sormuksen jossa asui naisenhahmoinen demoni.

On yhä epäselvää miten nämä haaksirikkoiset nujersivat saarelle sattumalta osuneen kauppalaivan miehistön. Selityksenä tälle teolleen he esittivät, että kyseessä oli merirosvoalus, ja oikeastaan miehistön jäsenet olivat jo kuolleita kun "seikkailijat" astuivat laivaan. Väkivaltaisen laivaannousun syynä oli yhteinen harha siitä, että saari oli tosiasiassa valtava käärme, jonka herätessä ja lähtiessä liikkeelle haaksirikkoisten turvapaikka tuhoutui.

Laiva ajelehti muutamia päiviä tuuliajolla. Kolmantena päivänä, kohdatessaan mahdolliset pelastajansa, nämä mieleltään epävakaat yksilöt osoittivat rajun väkivaltaiset piirteensä. Vieraiden pyrkiessä laivaan syntyi kiivas taistelu, jonka kuluessa mahdolliset auttajat ajettiin väkivalloin takaisin omalle laivalleen. Seuraavaksi häiriintynyt nelikko hyökkäsi koulutetun marakattilauman ja koiransa kanssa vieraiden kimppuun pyrkien vuorostaan näiden laivaan, siinä vakaassa uskossa että vieraiden aikomus oli surmata heidät. Perusteena tälle epätoivoiselle teolle mainittiin, että "hyökkkäys on paras puolustus" sekä "yritettiin viedä mahdollisimman monta niistä mukana".

Hyökkäys oli tietysti tuomittu epäonnistumaan, ja nelikko jäi eläinlaumansa kera vangeiksi. He kertovat joutuneensa kärsimään epäinhimillistä kohtelua - mikä saattaa hyvinkin viitata "vangitsijoiden" yrityksiin parantaa sairaat ihmisparat mielenhäiriöistään sellaisilla lääketieteen hyväksymillä keinoilla kuten kallonporaus, suonenisku, toistuva veteen kastaminen tahi liikkeiden rajoittaminen.

Ei tiedetä millä keinoin "vangit" pakenivat laivalta. Heidät löydettiin harhailemasta sisämaasta varastellen ruokaa talonpojilta. Tavoitettaessa he kertoivat etsivänsä jotakuta jumalaa, joka voisi "palauttaa heidät entisiin hahmoihinsa".