persoonallisuustestipäivä

Päivän linkki
GROW! - harvinaisen addiktoiva peli

Treeniä, treeniä ja lisää treeniä aina eilisiltaan saakka. Ja mitä eilen? Eipä mitään kummaa. Raivohullu kissa vain yritti repiä minulta käden.

Tuikku makaili kaikessa rauhassa sohvalla kehräten ja säntäsi sitten arvaamatta kimppuun. Se ilmeisesti kuvitteli leikkivänsä, mutta nyt minulla on kaksi sormenpäätä halki, haavoja vaikka muille jakaa eikä mitään mahdollisuuksia harjoitella kanteleella useisiin päiviin. Kynä ei pysy kädessä, haarukka on hankala ja näppistä pitää käyttää vasemmalla kädellä.

Ja kaiken lisäksi se perkelen eläin herätti minut aamulla puoli kuudelta kusemalla huoneen nurkkaan. Sillä oli kyllä jotain ongelmia, koska hiekkalaatikossa ei olisi pitänyt olla valittamista. Ehkä ruoka oli pahaa tai tuuli väärästä suunnasta. Mutta teki kyllä mieli ottaa eläintä niskasta kiinni ja heittää ulos talosta jäähylle pariksi tunniksi.

Ikinä en ota kissaa. Viherkasvit on kätevämpiä, ne ei kuseskele nurkkiin.

Jumitin Keskukselle ja aloin tehdä persoonallisuustestejä. Oli viihdyttävää.

nettileikkiä

Päivän linkki
Aslan r.y. - Eheydy!

Nyt on köyhä olo. Maksoin opintomaksuja ja havaitsin, että tili tyhjeni. Viimeisestä opintomaksusta jäi uupumaan kolmekymppiä, puhelinlasku erääntyi jo 28.1. ja jotain pitäisi syödäkin. Taitaa olla aika kääntyä toimeentulotuen pariin.

Olisi pitänyt seurata rahankäyttöä tarkemmin - mutta joululomalla meni moni asia sekaisin. Käteistä paloi ihan epähuomiossa aika kovaan tahtiin. No, nyt ainakin laihdun.

Nyt joutuu muutenkin selvittelemään kaikkia niitä asioita jotka jäivät joululoman aikoihin hoitamatta. Silloiset lipsumiset kostautuvat nyt. Onneksi sentään puhelin toimii. Paha tätä vaan on selittää: "joo, mä olin tota niin masentunut, että en tullut hakeneeksi posteja laatikosta." Niinpä niin. Vakuuttavaa. Tai entäs tämä: "jätin sen Hesarin jaon keskeyttämättä, kun en ollut masennuksissani maksanut laskua, ja sitten en kehdannut soittaa".

Lääkäri vakuuttaa, että ei tässä ole kyse pelkästä tavallisesta saamattomuudesta. Siitä kertoo kuulema se täysin irrationaalinen pelko ja häpeä joka iskee kun joku asia pitäisi pystyä hoitamaan mutta sitten ei uskallakaan soittaa. Ei siis mikään pikkuisen nolo olo vaan aivan järjetön kauhu.

Tiedä siitä sitten. Ehkä olen vain pysyvästi saamaton ja tarvitsen loppuiäkseni jonkun joka valvoo että maksan laskut ajallaan, syön lääkkeet joka päivä ja vaihdan lakanat kerran viikossa. Voisin ryhtyä peräkammarin tyttäreksi, asua vanhempien huolehdittavana keski-ikäiseksi asti. Siinä vasta valoisa tulevaisuudenkuva.

aktiivinen päivä

Päivän linkki
Interaktiivinen Bush -nukke

Aika harvoin olen kuullut, että ihmiset vapaaehtoisesti hengaavat koululla pitkin viikonloppua tekemässä läksyjä ja pitämässä ylimääräisiä treenejä. Minussa on varmaan jotain vikaa. Tämä omituinen tunne - eihän tämä vain ole sitä, mitä kutsutaan opiskelumotivaatioksi? Järkyttävää.

Pitää kirjoittaa kaksi esseetä, että pääsen läpi kansantanssin kurssista. Ottaen huomioon että kävin ehkä kolmella tunnilla koko syksyn aikana, pääsen aivan naurettavan helpolla. Kaksi esseetä on niin pieni homma verrattuna niihin lintsattuihin tunteihin että melkein naurattaa. Aina välillä sitä onnistaa.

Onnisti muutenkin: Jennifer oli unohtanut palauttaa läjän cd-levyjä kirjastoon ja nyt niistä sitten tuli karhukirje. Minä sitten ravasin kirjastoon aamulla (paikallinen kirjasto on sunnuntaisin auki kaksi tuntia) ja kuulin, että nyt on erikoispäivä - tänään palautetusta materiaalista ei peritä myöhästymismaksuja laisinkaan. Jennieltä säästyi melkein 20 euroa.

Nyt on vähänlaisesti sanottavaa. En viitsi tyhjästä vääntää, joten lopetan ja menen lukemaan kirjaa.

opiskelua

Päivän linkki
Psykiatriaa sairaanhoitajille: Luonne- ja persoonallisuushäiriöt - tunnista itsesi.

Päätin tarttua härkää sarvista ja ryhtyä tosissani tekemään projektityötäni - Opiston vastinetta lopputyölle. Olen viettänyt kuusi tuntia kirjastossa, lähetellyt sähköpostia ihmisille joilta saatan saada nuotteja ja kirjoittanut yhden sovituksen melkein valmiiksi. Jos oikein hyvin käy, homma on valmis maaliskuun puolella. Ehkä.

Anni lähti larppaamaan. Luvassa rattoisa viikonloppu kahdestaan kissan kanssa. Onneksi on vino pino kirjoja - vaikka Leon Uris ei mikään kulttuurikirjailija olekaan.

Sellon talla on näköjään pakko tehdä itse. Mistään ei ole putkahtanut ylimääräistä sataakuuttakymppiä. Mitenköhän helvetissä ehdin treenata pääsykokeisiin? Heti kun päätin etsiä tämän alan opiskelupaikan, maailma alkoi vittuilla. Laulaen en ikinä pääse Akatemiaan. En niin millään.

cello

Did I write something about my cello last week? Something about it being in a playabe condition again? Forget it.

On sunday evening I went to Ktk to practice. For some reason all the strings were loose, and I had to tune it all over again. The tuning pegs kept slipping and finally the bridge went ballistic. It still is in one piece - barely - but there is no chance at all to get it back on place. It's broken, cannot be repaired and in its current condition would not endure the pull of the strings.

And the worst part? (Yes, it gets a lot worse.) Making a new bridge costs around 160€. Not kidding here. And it is not something I can make by myself: it's a whole lot more difficult that making a bridge for jouhikko. Shit.

And I was going to try to get into Sibelius Academy with that cello. Just great.

I hate this.

katastrofi

Nyt kaatuu kaikki taas niskaan. Sellosta hajosi talla: korjauksen kustannusarvio sellaiset 160€. S. syyttää minua siitä, että Valon juhlan 2002 vuokraa ei ole vieläkään maksettu - seuran puheenjohtaja on se, joka hoiti tapahtuman raha-asiat, jolla on niiden bileiden rahat ja jonka vastuulla laskujen maksu on, mutta nyt vuokrasta on maagisesti tullut minun syyni. J. on kyllä jo myöntänyt, että se on hänen oma hommansa, ja olen antanut hänelle laskun tiedot useaa otteeseen.

Valon juhlaa 2003 ryhdyimme tekemään kun alkuperäinen järjestäjä jättäytyi hommasta. Alkuperäisen paikan varauksen hän perui, noin viimeisenä tekonaan. Paitsi että ei perunutkaan, ja nyt minua ja Annia syytetään siitä. Mistä helvetistä minä olisin voinut tietää ettei sitä varausta ole peruttukaan vaikka minulle niin väitettiin? Telepatialla?

En vittu enää ikinä järjestä mitään enkä ainaaan kenenkään kanssa. Enkä ainakaan kuuntele aiheettomia syytöksiä ihmiseltä joka ylitti Viikinkipitojen ruokabudjetin seitsemälläkympillä tietäen täsmälleen ettei sellaiseen ole varaa.