junasurffari

Pääinstrumenttiopetuksesta ei ole vajausta. Saan sitä viikossa kolmelta eri opettajalta yhteensä 3x45 minuuttia. Siihen vielä säkkipilli-, laulu-, ja alttoviulutunnit päälle - á 45 min - niin johan alkaa olla kalenterin kanssa kivaa. Kyllähän itsellä aikataulu riittäisi, mutta kun opettajat ovat kiireisiä ja eri kaupungeissa. Puolet Ritvan sellotunneista pidetään Kaustisella, kaikki säkkipillitunnit Helsingissä, pedioppilas- ja alttoviulutunnit siellä missä minä ja opettaja satumme olemaan yhtä aikaa. Ensi viikolla siis Helsingissä, sitä seuraavasta viikosta ei ole aavistustakaan.

On ikävä sitä vanhaa kannettavaa tietokonetta josta aikoinaan lupasin maksaa viskipullon. Kone heitti lusikan nurkkaan viime talvena, eikä sitä kannata edes ryhtyä korjaamaan. Verkonpainoksi joutaa. (On muuten vielä ostamatta se pullo. Jos ensi viikolla?)

Viisituntisilla junamatkoilla voisi ottaa pari nethack - erää ja kuolla ruokamyrkytykseen luolaston syvyyksissä. Saisinkohan ruikutettua isältä sen nurkkaan pölyttymään jääneen Palmin? Ja toimisikohan siinä nethack? Sietää selvittää.

Hyödyksi olisi myös sellainen kantoalusta johon mahtuu kolme soitinta, rinkka ja kissalaatikko, ja joka keveästi leijuisi perässäni niin ettei tarvitsisi hikoilla tavaraa raahatessa. Tai sellainen teleport-vehje, jolla voisin vain siirrättää itseni silmänräpäyksessä kaupungista toiseen. Ei tarvitsisi Helsingin tukkoisesta joukkoliikenteestäkään piitata.

Taas jäin haaveilemaan, vaikka pitäisi pakata. Keittiö on vielä levällään, kirjahylly purkamatta ja vaatehuoneessakin on tavaraa. On haettava kaupasta lisää teippiä ja muovisäkkejä ja palattava töihin.