P'atań Gŕigoŕńaś

Viimeisen laulutunnin teemana olivat lausumiskelvottomat kielet. Tavasimme sekä mordvaa että bulgariaa ymmärtämättä tekstistä mitään. Onneksi sanat oli translitteroitu ymmärrettävälle aakkostolle.

Vorožijań k'ad'sta, da
oj, da a(ja)naź anaf(e)k'a
Anaź(i) anaf(e)k'a
kosa avard'i, da, oj, G(i)ŕigoŕ kol'gońd'i?

Jos olisin viitseliäämpi ihminen, opettelisin kyrilliset aakkoset ihan vain jotta olisi helpompaa opetella mordvalaisia ja bulgarialaisia kansanlauluja. Vaan en taida saada aikaiseksi. Menee siihen samaan "teen joskus jos jaksan eli en ikinä" -kategoriaan kuin ruotsin, latinan, heprean, arabian ja japanin opettelukin.

Olisi elämä paljon vaivattomampaa jos vieraat kielet kyettäisiin vain istuttamaan ihmisen aivoihin. Tilaisi muistiinsa sanakirjan, kieliopin ja jonkinlaisen kielikuvasanaston niin johan sillä pärjäisi. Heti latauttaisin aivoihini kummia ja tarpeettomia tietoja jotta pää pakahtuisi.