termiitti

Selkäni takaa kuuluu kolahdus; kissa on kaatanut vesilasin olohuoneen pöydälle. Tyhjennän pöydän, laitan pöytäliinan kuivumaan, kuivaan puupinnan. Pöytä on ainoa antiikkikalusteeni, siitä on pidettävä huolta.

Tuntia myöhemmin makuuhuoneessa räsähtää. Singahdan paikalle – räsähdys tietää lasinsirpaleita. Katti on innostuksissaan kaatanut kukkaruukun ja kaksi maljakkoa. Toinen maljakko on sirpaleina lattialla. Pelästynyt kissa on perääntynyt oventakaiseen nurkkaan. Kurkotan lasinsirpaleiden yli ja nappaan Morwenin kainaloon, tutkin sen huolella haavojen ja sirujen varalta. Lopuksi lukitsen eläimen vessaan jotta voin rauhassa siivota sirpaleet pois. Sijoitan viherkasvit urkuharmoonin päälle yöksi.

Aamulla viimeinen ehjä maljakkoni on kaatunut. Onneksi harmoonin päällä on papereita, ne ovat imeneet veden. Pelastan muutaman henkiin jääneen verson, heitän loput roskiin. Nostan maljakon katonrajaan, kirjahyllyn päälle. Kissa kuluttaa viisi tuntia yrittäen kiivetä yli kaksi metriä korkean kirjahyllyn huipulle. Myöhään iltapäivällä se aloittaa herkeämättömän mouruamisen ja kyhnää kyljessä vielä tavallistakin enemmän.

Olisikohan tämä nyt se ensimmäinen kiima?