transcribe!

Huomaan muuttuvani yhä suositummaksi Pinserin listalla. Kuka hitto tätäkin oikein lukee? Eihän tässä elämässä ole mitään mielenkiintoista nyt kun Tuuliadraamakin on ohitse.

Kumpi lienee kipeämpi - se, joka kirjoittaa, vai ne, jotka lukevat? (Päivän äidinkielentehtävä: laskekaa pilkkuvirheet.)

Asiasta musiikkiin: päivän ohjelmistossa musiikinteorian oppitunti, nuotinnostunti ja jamit kapakassa. Pitää käydä hakemassa jouhikko kotoa. Aamulla mietin hetken, olisinko ottanut sen mukaan, mutta en ottanut kun ei muistunut mieleen että mitä varten olisi pitänyt raahata. Tyhmästä päästä kärsii...

Nuotinnostunti käytettiin vaihteeksi tietokoneluokassa. Mac-käyttäjät ylistäkööt laitettaan niin että kurkkuun sattuu: minä en kyllä tiedä mikä niissä on niin helvetin paljon parempaa. Koulun parhaat nuotinnos- ja muut musiikkiohjelmat on kuitenkin kaikki laitettu maceille, joten on opeteltava käyttämään sitä vehjettä.

Transcribe!n suuri guruus ei vielä oikein auennut, koska nuotinnan ihan kelvollisen hyvin ilman tietokoneen apua. Pianoakaan ei saa käyttää kun säveltapailun tunnilla tehdään melodiadiktaatteja. Kai se on ihan kätevä niille, joilta nuotitus ei suju kovin helposti. Ja onhan siinä käytännöllisiä toimintoja - mutta ei mitään sellaista jota ilman ei selviäisi. Kivan kaavion se näyttää, ja hidastaa musiikin laskematta äänen taajuutta. Ja voi nopeuttaa, eikä ala kappale kuulostaa pikkuoravilta.

En tiedä kuinka paljon Transcribe!a käyttävät ammattilaiset: saattaahan se (varmaankin) nopeuttaa työtä sitten kun osaa käyttää ohjelmaa tarpeeksi hyvin.

Mielenkiintoisemman ongelman kohtasin Transcribre!a opetellessani - eikä se liittynyt ohjelmaan mitenkään. Nuotinsin kenttänauhoituksesta tuutulaulua, jota vanhempi nainen lauloi ääni väristen. Melodia kulki harmonisessa mollissa (jos tämä nyt kenellekään mitään sanoo) mutta muutamassa tahdissa tuntui vaihtuvan luonnolliseen molliin: yhden sävelen korkeus heitti juuri sen verran, että meni arvauspeliksi.

Yrittikö vanhus laulaa koko ajan samassa sävellajissa, mutta epäonnistui ja lauloi epäpuhtaasti? Yrittikö laulaa muutamia (luonnolliseen molliin kuuluvia) säveliä, ja teki sen epäpuhtaasti? Käyttikö hyväkseen mikrointervalleja - joita länsimaisessa taidemusiikissa ei tunneta, ja joita ei omakaan korvani ole oppinut erottamaan?

Säveltason heittelyn selittäminen virheillä ja taitamattomuudella johti joidenkin kansanmusiikin vivahteiden ylenkatsomiseen ja unohdukseen. Toisaalta: joskus se nyt vain on epäpuhasta, eikä mikään mikrointervalli.

Ota siitä nyt sitten selvää.