Valitus, vitutus ynnä avautuma

Jos erotessa hankkiutuu asuntoon johon ei oikein voi saada koiraa mahtumaan, vaikka tietää että jonkun siitä koirasta on huolta pidettävä, niin onko se ihan reilua?

Jos kieltäytyy sitten sitä koiraa edes viikonloppuja hoitamasta, koska pieni kämppä, ei mahdu, ei voi, ja yksi kissakin on - koiran nykyisessä on kaksi - ja ei nyt vaan muutenkaan voi, niin onko se ihan reilua?

Jos sitten puolen vuoden kuluttua edellämainitusta ottaa siihen pieneen, koiralle sopimattomaan asuntoon uuden koiranpennun, eikä tahdo sitä edellistä lähellekään, niin onko se ihan reilua?

Jos minä nyt toivon että se uusi koiranpentu paskantaa lattialle, kusee sänkyyn ja pureskelee seinään pari reikää, niin onko se rumasti tehty?

kaiken näkee kun vanhaksi tulee

Voi jumankauta, että piti tämäkin vielä kokea.

Kämpästä katkaistiin sähköt. Ja miksi? No sähkölaskun rästien vuoksi, tietysti. Mihin lienevät menneet meidän säntillisesti vuokranantajalle maksamamme, vuokraan liitetyt sähkörahat. Eivät ainakaan sähkölaitokselle.

Vuokraemäntä kovasti pahoitteli ja lupasi heti lähteä sähkölaitokselle tekemään maksusuunnitelmaa, kun ei kuulemma heti pysty sitä päälle viidensadan euron laskua pulittamaan.

Valojen puute kämpässä on pieni paha, kun sitä vertaa elämään ilman lämmintä vettä (sähkökäyttöinen vesivaraaja), kylmäsäilytystä ja ruoanlaittoa.

Jos ne eivät pysty sähkölaskua hoitamaan, niin milläs luottokortilla aikovat majoittaa minut, kissat, siilin ja kilpikonnan hotelliin siksi aikaa kun oma kämppä on asumiskelvoton?

edit: saivat maksusuunnitelman tehtyä ja kämppään sähköt. Kaiken muun kommunikaation lomassa paljastivat että aikovat teettää lasikaton yläkerran avoimeen parvekkeeseen. Millähän ne sen maksavat, kun sähkölaskuun ja öljyyn ei tahdo riittää rahaa?

naurettavaa pelleilyä

Kertaakaan koko opiskeluaikana en ole ollut yhtä paniikissa tutkinnon takia.

Ärsyttää. Kuukausien aktiivinen aivopesu/itsepetos aivan hukkaan! ("Alttoviulututkinto on ihan rento juttu. Se menee tosi hyvin. Osaan soittaa." - ad nauseam.)

Turhaa oli se. Nyt kädet tärisevät ja polvet ovat heikkona.

lataamo

Paha saa palkkansa. Ja mikä onkaan palkka siitä, että lataa netistä Clannadin julkaistun tuotannon?

Se, että kun ne sitten listaa iTunesin kirjastoon, huomaa että tuplalevyjen ja kokoelmien ansiosta kirjasto luettelee yhteensä 38 irkkusynapoppialbumia. Ja kun levyjä ryhtyy tutkailemaan lähemmin, huomaa että niistä voi suoraan poistaa 21, koska materiaali löytyy jo niiltä oikeilta julkaisuilta.

Miten voi olla, että yhtye on julkaissut enemmän kokoelmalevyjä kuin uutta materiaalia?

Yh.

surku

Miten voi ihmistä näin riepoa ja vituttaa yhden ainoan, jo (monta vuotta) viimeisiään vetäneen tavaran hajoaminen?

No siten, että yksi rähmäkäpälä onnistui rikkomaan rakkaan lapsuusmuiston. Jos sen olisi hajoittanut itse, niin olisi vihainen itselleen juuri niin paljon kuin asiaan kuuluu. Mutta eihän sitä kehtaa naiselle raivota yhden vaivaisen mukin takia, kun toinen jo valmiiksi itkun partaalla tiedostaa rikkoneensa jotain minulle tärkeää.



Hyvästi, haikkimuki - joka-aamuinen kahviperinne jo vuodesta 1990.

(ja ei, sitä ei voi liimata. Kappaleiden välistä kun hajosi lattialle puoli tonnia muruja, niin että jos suurimmat palat laittaakin yhteen, jää saumoihin liian suuret raot. Mennyttä se on, valitettavasti.)

edit: Ja piru, yritän kumminkin. Mitähän epoksisuperliimaa pitää ihmisen ostaa, jotta kahvi ei liota sitä olemattomiin heti ensimmäisellä testikerralla? Ja jos niihin pahimpii rakoihin tunkisi sitten vaikka jotain muovailuvahaa tujumpaa?

ojasta allikkoon.

Stubb.

luvassa uusi k -alkuisten puolueiden inhoviikko, kunhan saan kaivetuksi jostain lisää energiaa. Juuri nyt ei voi. (Se hammasrivistö vainoaa unia, ja mieleen nousee kauhistuttava kysymys kultalusikan mahdollisesta sijainnista syntymän hetkellä.)

pahapaha nettirasisti

Kas, sain kritiikkiä mainittuani Suomen islamilaisen puolueen. Kirjoittaja tuo esille pelkonsa siitä, että olen viettänyt liikaa aikaa Sampsan kanssa ja pahat mielipiteet ovat tarttuneet.

Miksi sinua riepoo Suomen islamilainen puolue? Onko joku Suomen islamilaisen puolueen jäsen yrittänyt käännyttää sinua muslimiksi?

Luulen, että ei. Minusta tuntuu että käytit vain tilaisuutta hyväksesi päästäksesi mustamaalaamaan Suomen islamilaista puoluetta. Suomen islamilainen puolue ei harjoita samanlaista käännytyspolitiikkaa kuin luettelemasi kristilliset herätysliikkeet.

Jos satuit huomaamaan, niin mainitsin samassa lauseessa myös Kristillisdemokraattisen puolueen. Riepomisen lähde on näillä kahdella sama. Molemmat tuovat uskontoa sinne, mihin se ei kuulu - politiikkaan. En väittänyt että kumpikaan näistä tahoista harrastaa järjestelmällistä käännytystyötä, vaikka epäilenkin että molemmista ryhmistä löytyy niitä jotka ovat aktiivisia silläkin tapaa. Käännytyksestä kirjoitin vain Nokia Mission kohdalla.

Islamilainen puolue on onneton tynkä, koska en usko että se on kovinkaan pitkäikäinen. Toistaiseksi se ei edes ole puoluerekisterissä; kannattajakorttien keräys on yhä käynnissä. Jotta puolue virallisiin kirjoihin päästyään myös pysyisi niissä, olisi saatava eduskuntapaikka, enkä usko että sillä on läheskään tarpeeksi kannattajia. Tässä asiassa uskon sen kaksien eduskuntavaalien jälkeen liittyvän Suomen työväenpuolueen, Itsenäisyyspuolueen, Liberaalien, Muutosvoimat Suomen, Köyhien Asialla, Yhteisvastuu puolueen, Suomen Isänmaallinsen kansanliikkeen ja Suomen Kansan Sinivalkoisten kunnianarvoisaan seuraan.

Luettelin yhden kristillisen herätysliikkeen - Nokia mission - jonka käännytystoimintaa loppuosa aiemmasta kirjoituksestani käsittelee. Islamilainen puolue oli oikeastaan vain hetken mielijohde siinä yhteydessä, koska halusin selventää että inhoan tasapuolisesti kaikkia niitä tahoja jotka tuovat uskontonsa julkiseen elämään joko kirjaamalla sen puoluerekisteriin tai - nokialaisten tapauksessa - käännyttämällä, huijaamalla rahaa ja käyttäytymällä kuin valtameren takaiset televankelistat.

Suomen islamilainen puolue haluaa puoluerekisteriin helpottaakseen Suomessa asuvien muslimien elämään. Kärjistyksesi on aiheeton, ja loukkaava. Minusta tuntuu että olet viettänyt liian paljon aikaa tunnetun nettirasisti Sampsa R:n seurassa.

Islamilainen puolue voi julistaa haluavansa helpottaa omiensa elämää, mutta lasten rituaalisen pahoinpitelyn kirjaaminen lakiin on ajatus johon suhtaudun äärimmäisellä vastenmielisyydellä.

Puolue jonka johtaja tosissaan kannattaa šaria-lain voimaansaattamista tässä maassa on itseasiassa mielestäni etova. Rautalangasta vääntäen: samalla tavalla etova ajatus olisi vanhatestamentillisia lakeja ajava kristillinen ja/tai juutalainen puolue, mutta niitä ei onneksi ole. Kristillisetkin pitäytyvät vain niissä helpommissa kielloissa, ja jättävät pyhän kirjansa antamat kivityskäskyt sikseen.

En oikeastaan näe syytä sillekään miksi muslimilasten pitäisi saada vapautus musiikintunneista. Vapautusta ei irtoa muillekaan lapsille uskonnollisista syistä; miksi siis juuri muslimilasten pitäisi saada? Taide- ja liikuntakasvatus ovat molemmat äärimmäisen tärkeitä, eikä yhdellekään ryhmälle pidä antaa kategorista vapautusta siitä syystä, että kaistapäinen uskonnollinen johtaja lähikirkossa, moskeijassa, wiccojen kokoontumisessa tai kahvipöydässä alkaa karsastaa rytmimusiikkia tai uimapukuja.

Voi tietysti olla, että pohjoisilla lestadiolaisalueilla kouluissa on taivuttu väärässä kohtaa ja annettu vapautuksia liiasta maallisuudesta. Jos joku vielä miettii mitä mieltä mahdan siitä olla, lukekoon edellisen kappaleen uudestaan. Harjoituksen vuoksi voi vaihtaa uskonnollisten ryhmittymien nimien paikalle muita satunnaisia luokitteluja. Kokeilkaa vaikka eri kansallisuuksia, etnisiä ryhmiä, ikäluokkia tai niitä joiden isillä on enemmän rahaa kuin sun isillä.

Helvetillinen närvä

Sisäinen raivoateistini pyrkii taas pinnalle.

Ei niin, että maailmassa(ni) olisi tapahtunut viime viikkoina mitään poikkeuksellisen radikaalia - yksi käännytysyritys, pari uutista sieltä täältä - mutta hermo on repeämässä.

Jos joku kokee lohduttavaksi sen, että jossain on ylempi olento ja maailmalla tarkoitus, siitä vaan. Vähät minä suvivirrestä tai adventtikynttilöistä ikkunalaudalla; enemmän riepovat Kristillisdemokraatit, onneton Islamilaisen puolueen tynkä sekä aivan erityisesti Nokia Missio.

Ja ennen kaikkea riepovat ne saarnaajat, jotka aivopesevät ihmisiä uskomaan hyvin todelliseen, piruja ja perkeleitä vilisevään helvettiin. Juuri kun pääsin manaamasta nokialaisten leviämistä tähänkin kaupunkiin, törmäsin käännytettyyn tapaukseen joka oli kovin hädissään kun kieltäydyin lehtisistä. Uskoi vuorenvarmasti että jos en IHAN HETI hyväksy Jesseä, niin pian koittaa ikuinen grillikausi. Joko näin hienon näyttelijäsuorituksen, tai sitten ihmisparka tosiaan pillahti itkuun.

Ei sellaiselle haluaisi sanoa pahasti, mutta jos eivät kohteliasta kieltoa usko niin mitä muutakaan voi? (Tai no, oikeastaan haluaisin sanoa pahasti. Haluaisin myös hiukan ravistella ja huutaa korvaan, mutta en kumminkaan tee niin.)

Enkä viitsi edes sanoa mitä ajattelen niistä mulkvisteistä jotka aivopesevät tuolla tavalla lapsia ja/tai nuoria. Jos aikuiset tahtovat viettää aikaansa ihmeparantaen toisiaan, niin omapa on valintansa, mutta lasten upottaminen siihen suohon on jo vastenmielistä.

Jotta olisin suurinpiirtein tasapuolinen, voin kertoa saavani verenpaineen nousuhetkiä myös nähdessäni lehden, joka edistää huuhaata julkaisemalla horoskooppeja. Samoin vituttavat kurssit joilla meille ylistetään Steiner-pedagogiikkaa, brain gym -jumppaa sekä muita epämääräisiä opetusmetodeja - unohtamatta sitä niskakarvojen kohoamisreaktiota jonka koen kuullessani jonkun tutun luottavan homeopatiaan.

Vaan onneksi voi vapauttaa kiristyvää hermoaan komiikalla: räkäisen naurun lähde viimeisen vuorokauden aikana on ollut Pat Condell.

Soneran laatulaajakaista

Vuodenvaihteessa vaihdoin paikalliselta Regionlinelta Soneralle. Ei kannattanut. Pari käyttökatkosta silloin tällöin voi olla ihan normaalia, mutta tämä käy naurettavaksi.

• 15.6. noin klo 17-21 (saattoi katketa aiemminkin, laitoin koneen päälle vasta viideltä)


• 16.6. noin klo 17-18:30 (sama juttu kuin edellisenä päivänä)


• 17.6. klo 21.27-22:55


• 19.6. klo 12:35-15:12


• 20.6. klo 00:15-1:32

Maanantainakin saattoi olla poikki, en avannut konetta niin en tiedä. Viimeksi perjantaina kulutin yhteensä kaksi tuntia jonottaen Soneran asiakaspalveluun tehdäkseni vikailmoituksen.

Joskus modeemin uudelleenkäynnistys auttaa, joskus ei. Joka kerta kun sen boottaa, se palautuu tietenkin tehdasasetuksiin, ja joudun korjaamaan salasanan sekä muut käyttöyksityiskohdat uusiksi.

Tästä palvelusta maksamme 46€ kuukaudessa.

(Niin, ja nyt pääsin nettiin vain koska Ringalla on puhelimessaan rajaton datasiirto kohtuullisella kuukausimaksulla. Onneksi on edes se - voin asiakaspalvelun jonotusmusiikin kuuntelun lisäksi myös valittaa julkisesti.)

edit:

Tällä kertaa modeemin boottaus auttoi. Nyt voin viettää riemukkaita hetkiä korjaamalla asetuksia - tai sitten vain jättää homman tekemättä, koska netti katkeaa kuitenkin uudestaan vielä tämän vuorokauden aikana. Turha korjata mitään, kun se hajoaa kuitenkin kohta uudestaan.

Miten olla radikaali olematta liian radikaali?

Eivät nämä nykyajan nuoret anarkaistat osaa mitään - eivätkä ainakaan tehdä vallankumousta. Luulisi niiden jo ymmärtävän ettei enemmistö taivu yhteiskunnallisen mullistuksen puolelle kiviä heittelemällä.

Uutisissa Rostockin riehumisesta syytetään erityisesti autonomeja. Ainakin wikipedian mukaan nykyiset autonomipiirit ovat kovasti kutistuneet, ja meuhkaavat lähinnä feminismin, antifasismin, ympäristönsuojelun ja pakolaisten puolesta.

Eivätkö ne tolvanat tajua kuinka paljon vahinkoa aiheuttavat?

Kyllä saksalaisen lähiön ikkunat saadaan korjattua ja rikottu omaisuus laitettua vakuutuksen piikkiin, mutta keskiluokan asenteet ja mielialat kääntyvät väistämättä vastustamaan niitä pieniä terroristeja, kivienheittäjiä ja virkavaltaa vastustavia vandaaleja.

Lukekaa, nulikat, vallankumouskirjallisuutta vähän tarkemmin. Tai ostakaa vaikka Kai Murroksen poliittinen ohjekirja Vallankumous ja sen toteuttaminen modernissa yhteiskunnassa.

Ääriradikaalit liikkeet pyrkivät ottamaan ihmisten arkipäiväisen elämän haltuunsa, mutta samalla halveksivat ihmisten sovinnaista maailmankuvaa ja tarpeita. Ääriradikaalit liikkeet eivät kuuntele kansaa ja asettavat teorian käytännön edelle. -- Ääriradikaalien liikkeiden tuhon siemen piilee niiden halussa järkyttää pyhistä pyhintä: ihmisten arkipäiväistä elämää. --

Keskiluokka on vallankumouksen tärkein työkalu, mutta keskiluokka on myös vallankumouksen pahin este. -- Vallankumous toteutetaan keskiluokan ehdoilla.

Huomaa kyllä, että anarkaistojen lukulistalta puuttuu oleellinen teos!

Kuinka enemmistö koskaan asettuisi sellaisten ihmisten puolelle jotka mielenosoituksessa heittelivät tuota naapurin Mikkoa kivillä, poikaparka, vasta päässyt poliisikoulusta - ja entäs Kari, se ryhtyi palomieheksi ja sitten ne vandaalit löivät sille kuhmun päähän... ja kuulitko, että isoisän auto poltettiin?

Ja tällä tavalla ne muka vastustavat globalisaatiota.

kellarissa haisee

Ei käy kateeksi tämän talon omistajia. Talvi on ollut täynnä paskaisia ylläreitä - eikä viimeisimmän kohdalla kyse enää ollut inhottavasta kielikuvasta.

Myöhään tiistai-iltana saunan lattiakaivot alkoivat tulvia. Saunominen jäi välistä ja alkoi vimmattu vuokraisännän tavoittelu. Alakerrassa ei voinut vessaakaan vetää, kun vedenpinta kohosi uhkaavalle tasolle.

Uskomattomin tilanne oli silti pukuhuoneessa, missä lattian muovimatto alkoi muistuttaa vesipatjaa. Oliko lattiapinnoite ehkä asennettu huonosti, niin että vettä valui sinne pesuhuoneesta? Ehei. Edellinen - tai joku vielä varhaisempi omistaja - oli suuressa viisaudessaan läimäissyt muovimaton lattiakaivon päälle.



Vesimäärältään pieni mutta hajuhaitoiltaan huomattava tulva laantui kun tuntemattomasta syystä viivästynyt lokakaivon tyhjennys hoidettiin, mutta mieltäni kaihertaa yhä paljastunut arvoitus: millainen pässi peittää lattiakaivon kiinteällä muovimatolla?

Joo-o, tähän tämä muovimatto. Valuu sitten märistä ihmisistä tämä pesuvesi tuohon räsymattoon, eikä epäsiististi mihinkään viemäriin. Ja se ruma viemärireikä, se on sitten poissa silmistä, ja mielestä myös.

Hypoteettinen isoisä

Huomenna viihdytän itseäni neulomalla säärystintä klo 13:30-15:00. Sijaintini tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan konservatorion musiikkileikkikoululuokan nurkka ja opettajan asenne hapan.

Viime syksyn ensimmäisellä pedagogiikkakurssilla kiristelin hampaitani ja huutelin takarivistä humanisminvastaisia kommentteja. Luulin silloin, ettei pahempaa höttöä voi tullakaan. Voi että, kun olin väärässä.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tunnilla olen kuullut, että viisivuotiaille voi jo alkaa opettaa improvisaatiota. Alle kouluikäiset eivät hahmota synkooppirytmejä. Nelivuotiaille voi opettaa kolmen sävelen kappaleita.

Musiikkikasvatuksessa hyvä keino on tietysti laittaa levy soimaan ja pistää koulutettavat kuuntelemaan. Vaan ihan miten vain hutaisten ei pidä tätä kuuntelutapahtumaa tehdä - on otettava huomioon erinäisiä seikkoja, kiinnitettävä lasten huomio. Ennen kaikkea: vaikutusalttiille mielille on soitettava vain hyvää musiikkia.

Vaan kuinka määrittelemme hyvän musiikin?

Allekirjoittanut, luokkahuoneen armoitettu takapenkistähuutelija, erehtyi tiedustelemaan opettajalta hyvän musiikin tarkempaa määritelmää. Vastaus - "en minä nyt osaa sanoa, kyllä te sitten itse huomaatte" - ei aivan tyydyttänyt. Tarkensin: mikä lienee sitten huonoa musiikkia? Tarkotetaanko tässä mahdollisesti huonoa laatua, ja millä kriteereillä mitattuna? Epäpuhdasta soittoa? Laimeaa tulkintaa? Rätisevää levyä? Liikkuuko maailmalla paljonkin huonolaatuisia levytyksiä?

Opettaja, tuo kaikkinaisen viisauden lähde, puhisi ärtyneenä.

Kun tyydyttävää vastausta ei ottanut kuuluakseen, rajasin kysymystä entisestään. Olikohan hän puhuessaan hyvästä musiikista mahdollisesti viitannut siihen hyvin yleiseen ilmiöön, että ihminen tapaa määrittää itseään miellyttävän musiikin hyväksi ja muunlaisen huonoksi? Jos - aivan teoreettisesti, tottakai - minulla olisi isoisä joka pitää vain tangosta, niin eikö hän silloin kuunteluttaisi lapsilla ainoastaan sitä, sillä perusteella että kaikki muu on huonoa musiikkia? Ja eikö, jos minulla olisi isä joka ei pätkääkään pidä vaikkapa black metalista (tämä ei ole niin teoreettista, vaan varsin totta), niin eikö olisi todennäköistä että hän ei koskaan soittaisi huonoksi leimaamaansa musiikkia kenellekään?

Jo sain vastauksen.

"No, kuinka todennäköistä on, että sinun isoisäsi päätyy tänne opettamaan musiikkikasvatusta?"

Se putkisierainlepakko, rantaryöväri ja vandaali! (osa 2)

Hellämielisyyksissäni en eilen kieltänyt kun pyörääni pyydettiin lainaan.

Nyt se kostautui. Lainaaja ilmeisesti unohti lukita pyörän sitä palauttaessaan, ja niinpä tänään talon vierusta ammotti tyhjyyttään. Lieneekö asialla ollut se sama makeanvedenpiraatti joka lähes täsmälleen kaksi vuotta sitten otti kulkupelini luvatta käyttöönsä?

Ei niin että yhtään vituttaisi.

Lennokkaita näkemyksiä

Vaikka suhtaudun hesarin taloussivuihin yleensä kuten urheiluunkin - selaamalla äkkiä ohi - jaksoin aamulla keskittyä lyhyehköön juttuun kalifornialaisesta David Perrystä joka varoittelee kansaa virusvaaroista. Hesarin asenne kuitenkin arvelutti:

Hänellä on lennokkaita näkemyksiä siitä, mihin tietoturvahyökkäykset tulevaisuudessa suuntautuvat; autoihin, Yhdysvalloissa suosittuihin TiVo-medialaitteisiin, fiksuihin jääkaappeihin jotka tilaavat itse maitoa kaupasta...

Hesari suhtautuu ihmeen naiivisti tietoturvauhkiin joita minäkin jo pidän hyvinkin mahdollisina tulevaisuusennusteina. Olkoonkin että kuulunen siihen paranoidimpaan osuuteen keskivertokäyttäjiä. Lennokkaita näkemyksiä? Sanoisin että realistisia.

Jos autossa on ajotietokone, ja jos kyseisellä vehkeellä on minkäänlaista yhteyttä mihin tahansa tietoverkkoon, väitän että on vain ajan kysymys koska joku paremman tekemisen puutteessa elävä nutipää vääntää ajotietokoneeseen soveltuvan haittaohjelman. Ajotietokoneita - eikä ainakaan verkkoon yhdistyviä sellaisia - ei tietenkään löydy joka ladasta, mutta entäs kymmenen - viidentoista vuoden päästä? Mikä lienee ajotietokoneiden määrä ja kehitysaste silloin?

Ja ne jääkaapit sitten. Miltä kuulostaisi älykäs keittiötarvike joka osaa tilata itse maitoa? Ai että kivalta? No, miltäs kuulostaa suojaamaton älykäs jääkaappi jonka ohjelmistoon on murtauduttu, ja joka sen seurauksena tilaa kymmenen kiloa tryffeleitä, sulattaa itsensä tai ryhtyy merkkiuskolliseksi tilaten vain ja ainoastaan yhden valmistajan tuotteita, piittaamatta omistajan määräyksistä tai tarjoushinnoista?

Jos laite on yhteydessä tietoverkkoon, siinä on edes hiukan yleistynyt ohjelmisto eikä kunnollista suojausta, on aivan pomminvarmaa että joku kuluttaa vapaa-aikaansa (tai työaikaa; hitostako minä tiedän) tehdäkseen mainitun laitteen omistajan elämästä vähän hankalampaa, kalliimpaa tai molempia.

Onhan se ihan totta että hra. David Perryllä on oma lehmä ojassa. Tietysti Perry haluaa markkinoida virusturvaa - erityisesti oman yhtiönsä tuotteita - eikä ole erityisen yllättävää että hän tekee sen varoittamalla tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvistä uhkakuvista. Ei niitä kuitenkaan tarvitse tuomita "lennokkaiksi" vain koska kirjoittajan mielestä ne ovat markkinointikikka. Onhan se myös nimittäin niin, että Perryllä saattaa olla jonkin sortin asiantuntemusta.

Vaikka älyjääkaapit ja ajotietokoneet pysyisivät tyystin virusvapaina (älypuhelimien suhteen taitaa olla jo myöhäistä toivoa), voi ammattilaisten varoituksiin silti suhtauta vakavasti ja varmistaa, että kun ensimmäinen älyjääkaappivirus sitten iskee, se ei ainakaan tapahdu minun keittiössäni.

Luovutin

Kaksi päivää ankaraa vääntöä, mutta blogger ei suostu yhteistyöhön. Poistin kaikki uutuudet; ehkä tämä nyt toimii.

Olisi kai sitä muutakin sanottavaa, mutta nyt ei jaksa.

Haamuja

Tein typerästi ja uskaltauduin kokeilemaan bloggerin uusia hienoja erikoisuuksia.

Tuloksena on se, että Haloscanin kommentit eivät enää toimi ja ylälaitaan palautui ärsyttävä navigointipalkki jonka olin vaivaa nähden piilottanut.

Äh.

paljon voi haluta

Haluan kaksi kaislamattoa ja telkkarin. Haluan tummanpunaiset verhot, viritinvahvistimen ja purkin pestoa jääkaappiin.

Paljon voi haluta. Toistaiseksi on kuitenkin tyydyttävä sisustamaan lakalla ja paperilla - voin ottaa ja askarrella-paskarrella lampunvarjostimet uusiksi. Voin työn lomassa ihailla kukkakaupasta eurolla ostamaani tuntematonta mehikasvia.

Kun ahdistaa, pitää ostaa viherkasvi. Siitä tulee aina parempi mieli.

Läsnäolot kirjataan ylös.

Maanantai-iltapäivälle on Tärkeää Ohjelmaa. On oltava tapaamassa ammattikorkeakoulun rehtoria, koulutusjohtajaa, kv-toimiston edustajaa, AVERKOn edustajaa sekä opiskelijakunnan pääsihteeriä elintärkeän Opiskelijana ammattikorkeakoulussa –opintojakson ensimmäisellä (ja toivon mukaan viimeisellä) tuntikokonaisuudella.

Tiukkasanainen sähköposti-ilmoitus paljasti, että "iltapäivä on pakollinen jokaiselle 1. vuosikurssin opiskelijalle. Läsnäolot kirjataan ylös. Poissaoloon on oltava pätevä syy (esim. sairastapaus), josta on ilmoitettava koulutusohjelmajohtajalle [sukunimi] etukäteen."

No mutta toki!

Anteeksi vaan herra / rouva koulutusohjelmajohtaja (lomailemassa oleva tiedottajanne unohti muuten antaa yhteystietonne, ja ilman etunimeänne en voi edes kokeilla mailata osoitteeseen etunimi.sukunimi-at-koulu.fi), en valitettavasti voi olla maanantaina paikalla koska tilasin iltapäiväksi syövän. Pahoittelen kovasti, että sairauteni estää minua saapumasta tähän epäilemättä äärimmäisen mielenkiintoiseen ja antoisaan tapaamiseen.

Aivan sattumalta löysin Koulun nettisivuilta henkilöhakutoiminnon joka - pelkän sukunimen avulla - löysi arkistoista koko nimenne, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeronkin. Maili ei enää ollut käytössä eikä numerostakaan kuulunut kuin kohinaa, mutta hyvän ja kuuliaisen oppilaan tavoin olen sentään yrittänyt ilmoittaa sairaudestani etukäteen.

Ihan siltä varalta että tuo sairauteni ei toteudukaan, niin mainitsen että minun on mentävä maanantaina koko päiväksi Kaustiselle suorittamaan arkisto- ja kenttätyökurssia jota ilman en saa konservatorion päättötodistusta. Se menee ikävällä tavalla päällekkäin tuon tärkeän Opiskelijana ammattikorkeakoulussa -opintokokonaisuuden kanssa. Olisin niin paljon mieluummin tapaamassa hallintojohtajia kuin tutkimassa Kansantaiteenkeskuksen arkistoja, mutta aina ei voi voittaa. Tulen sitten ensi kerralla.

Alvar-setä

Minä vihaan, vihaan, Alvar Aaltoa. Ennen kaikkea vihaan Aallon muistolle pyhitettyjä rakennuksia joiden törkeimpiäkään vikoja ei saa korjata ja joita pidetään pystyssä vaikka talon halki vedetyllä teräsvaijerilla; niitä uskomattoman rumia möhkäleitä joita Suomen paras arkkitehti tiputteli keskelle kaupunkimaisemia.

Enson sokeripalapääkonttori on karmaiseva näky. Finlandia-talo edustaa typeryyttä niin monella tasolla, etten viitsi edes listata. Vaan viime päivien voiton vie Erottajan paviljonki.

Helsinki suojelee Erottajan paviljongin ja Ratakadun Insinööritalon

Mannerheimintien ja Erottajankadun välissä sijaitsevasta Erottajan paviljongista suojellaan alun perin väestönsuojaan johtanut sisäänkäyntirakennus ja siihen liittyvä porrashuone. Nyt paikalla on sisäänkäynti autojen pysäköintihalliin.

Helsingin Sanomat 28.3.2006

Ja mistähän arkkitehtuurin mestarinäytteestä on kyse? No mutta, sehän on tämä Erottajan esteettisyyspalkinnon vuosittainen voittaja, keskusta-alueen tinkimätön… mainoslaatikko.

Alvar-setä, joka olet taivaassa. Pyhitetyt olkoot sinun rakennuksesi. Tulkoot sinun suunnitelmasi todeksi. Tippukoot kivilaatat seinistä, sinun tahtosi mukaan.

Amen!

räähkä

Männäviikon foorumikeskustelu meni sellaiselle hiustenrepimistasolle, että teki jo mieli hakata päätä seinään. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:



Erään nimeltämainitsemattoman keskiviikkoseuran sisäinen vääntö on ollut takavuosina vakioajanvietettäni. Jo silloin sain kuulla olevani kauhea, suvaitsematon ilonpilaajanatsi. Nyt olen myös ammattitaidoton, koska jos lauseestani ottaa sanan "joskus" ja muuttaa sen muotoon "ei koskaan", niin silloin mainittu lause ei enää pidäkään paikkaansa. Valaisen esimerkillä:

Kirjoittamani lause: "Kotiin on joskus kuljettu kävellen."
Lukijan tulkinta: "Sanot, että kotiin ei ole koskaan kuljettu kävellen."

Olen siis väittänyt, että kukaan ei ikinä, missään kävellyt, eikä ainakaan kotiin. Olen tulkinnut lähdeaineistoa väärin ja suoranaisesti valehdellut. Ammattitaitoa ei näköjään ole nimeksikään.

Lopuksi vielä kuva, joka ei ehkä vastaa tuhatta sanaa, mutta viittä nyt ainakin.