suolimatoloisia

Kyllä kissan kurkkuun aina yhden matolääkkeen saa - mutta kun kissoja on kaksi ja madotuspäiviä kolme, alkaa kärsivällisyys loppua.

Ensimmäisenä päivänä elukat eivät huomaa mitään. Litkivät vaan menemään sen vasaralla murskatun ja tonnikalaveteen sotketun lääkkeensä eivätkä huomaa mitään omistuista.

Vaan toista kertaa kissoja ei huijata. (Paitsi Kiiraa, koska tonnikalaliemi on niin hyvää!) Morwen nostaa nenän pystyyn ja hylkää epäilyttävän lääkelitkun vaikka mitään muuta ruokaa ei ole saatavilla.

Onhan sitten aivan äärimmäisen hauskaa vetää noin 25 ml tonnikala-matolääkelientä viiden millin ruiskuun ja tunkea se pyristelevän kissan kurkusta alas väkisin. Pyyhkeeseen solmittu eläin huutaa kuin teurastettaessa ja viisi kertaa täytettävä ruutta tukkeutuu säännöllisin väliajoin kun kissan iloksi liemeen jätetyt tonnikalahidut muodostavat pieniä mutta kestäviä patoja.

Vaan Morwen ei ymmärrä että omistaja inhoaa pyyhe- ynnä ruuttalääkitystä yhtä paljon kuin kissa. Kolmantena päivänä buranan kokoinen kapseli on taas jauheena - kovasti himoitun puolikostean muonan seassa. Lääkkeet katoavat ja kissat mankuvat jaloissa lisää.

Onneksi tätä ei tarvitse tehdä kovinkaan usein.