Tuesday, December 12

Suzuki, Kodály?

Tammikuussa saan kaksi oppilasta.

Vanhemmalle kukaan on tuskin vaivautunut edes kertomaan, että hänet siirretään kansanmusiikkipuolelle. Nuorempi on kuusivuotias. Kummallakaan ei ole selloa.

Jännittää. Pelottaa. Syyskauden kestäneellä oppimiskäsitysten kurssilla on käsitelty jos jonkinlaista höttöä ja katsottu Kuolleiden Runoilijoiden Seura - mutta ei puhuttu kertaakaan siitä kuinka nuorena nuotit kannattaa opettaa, onko Suzukin menetelmä parempi kuin Kodályn, miksi Mauno Järvelä on paras kaikista tai miten musiikkia kannattaa käytännössä opettaa.

Olen istunut tuntikausia opiskelemassa pedagogiikkaa, kuunnellut maailmaasyleileviä puheenvuoroja oppilaan ymmärtämisestä ja musiikin kauneudesta. Huudellut takarivistä humanisminvastaisia kommentteja, tiukannut tutkimustuloksia ja piirrellyt ryhmätöihin tikku-ukkoja kapinallisesti mutisten.

Taitaa olla aika mennä kirjastoon ja katsoa josko hyllyistä löytyisi jotain oikeasti hyödyllistä.

Tuesday, November 28

Lennokkaita näkemyksiä

Vaikka suhtaudun hesarin taloussivuihin yleensä kuten urheiluunkin - selaamalla äkkiä ohi - jaksoin aamulla keskittyä lyhyehköön juttuun kalifornialaisesta David Perrystä joka varoittelee kansaa virusvaaroista. Hesarin asenne kuitenkin arvelutti:

Hänellä on lennokkaita näkemyksiä siitä, mihin tietoturvahyökkäykset tulevaisuudessa suuntautuvat; autoihin, Yhdysvalloissa suosittuihin TiVo-medialaitteisiin, fiksuihin jääkaappeihin jotka tilaavat itse maitoa kaupasta...


Hesari suhtautuu ihmeen naiivisti tietoturvauhkiin joita minäkin jo pidän hyvinkin mahdollisina tulevaisuusennusteina. Olkoonkin että kuulunen siihen paranoidimpaan osuuteen keskivertokäyttäjiä. Lennokkaita näkemyksiä? Sanoisin että realistisia.

Jos autossa on ajotietokone, ja jos kyseisellä vehkeellä on minkäänlaista yhteyttä mihin tahansa tietoverkkoon, väitän että on vain ajan kysymys koska joku paremman tekemisen puutteessa elävä nutipää vääntää ajotietokoneeseen soveltuvan haittaohjelman. Ajotietokoneita - eikä ainakaan verkkoon yhdistyviä sellaisia - ei tietenkään löydy joka ladasta, mutta entäs kymmenen - viidentoista vuoden päästä? Mikä lienee ajotietokoneiden määrä ja kehitysaste silloin?

Ja ne jääkaapit sitten. Miltä kuulostaisi älykäs keittiötarvike joka osaa tilata itse maitoa? Ai että kivalta? No, miltäs kuulostaa suojaamaton älykäs jääkaappi jonka ohjelmistoon on murtauduttu, ja joka sen seurauksena tilaa kymmenen kiloa tryffeleitä, sulattaa itsensä tai ryhtyy merkkiuskolliseksi tilaten vain ja ainoastaan yhden valmistajan tuotteita, piittaamatta omistajan määräyksistä tai tarjoushinnoista?

Jos laite on yhteydessä tietoverkkoon, siinä on edes hiukan yleistynyt ohjelmisto eikä kunnollista suojausta, on aivan pomminvarmaa että joku kuluttaa vapaa-aikaansa (tai työaikaa; hitostako minä tiedän) tehdäkseen mainitun laitteen omistajan elämästä vähän hankalampaa, kalliimpaa tai molempia.

Onhan se ihan totta että hra. David Perryllä on oma lehmä ojassa. Tietysti Perry haluaa markkinoida virusturvaa - erityisesti oman yhtiönsä tuotteita - eikä ole erityisen yllättävää että hän tekee sen varoittamalla tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvistä uhkakuvista. Ei niitä kuitenkaan tarvitse tuomita "lennokkaiksi" vain koska kirjoittajan mielestä ne ovat markkinointikikka. Onhan se myös nimittäin niin, että Perryllä saattaa olla jonkin sortin asiantuntemusta.

Vaikka älyjääkaapit ja ajotietokoneet pysyisivät tyystin virusvapaina (älypuhelimien suhteen taitaa olla jo myöhäistä toivoa), voi ammattilaisten varoituksiin silti suhtauta vakavasti ja varmistaa, että kun ensimmäinen älyjääkaappivirus sitten iskee, se ei ainakaan tapahdu minun keittiössäni.

Tuesday, October 24

Paha karma löi

Maanantaista alkoi epäonni.

Sellopussin hihna katkesi ja soitin koki lyhyen lennon kohti asfalttia. Sellon siirtely paikasta toiseen on nyt järjettömän vaikeaa, koska pussissa ei ole enää hihnaa eikä kahvaa.

Iltainen siirtymä kaatosateessa johti siihen, että kaikki nuotit kastuivat ja sain flunssan.

Aamuvarhainen juna ajoi hirvikolarin.

Kaiken huipuksi kotiin saapuessani aloin tuijotella hämmentyneenä valtavaa murattiani jota olen hoivannut huolella jua rakkaudella. Yläoksia peitti seitti jossa kiipeili ötököitä. Tarkempi tutkimus paljasti räjähdysmäisesti kasvaneen infestaation - josta ei ole vielä perjantaina näkynyt merkkiäkään. Suurin huonekasvini on todennäköisesti poltettava, koska tuholaisten poistaminen valtaisasta muratista on lähes mahdotonta. Vien yhden saastuneen oksan huomenna muovipussissa näytille puutarhaliikkeen parkkipaikalle. Ehkä joku asiantuntijoista osaa kertoa onko kasvi parempi tuhota vai onko raid-purkin ja muovisäkin avulla saavutettavissa toivoa.

Jotta ötökkäinfestaation aiheuttama mielen järkkyminen välittyisi lukijakunnalle kaikessa kauheudessaan, huomautan että poden melkoista sisätila-ötökkä-fobiaa. Monijalkaiset, lentävät, kiipeilevät tai niljakkaat saavat olla rauhassa talon ulkopuolella, mutta yksi ainoa sokeritoukka huoneiston oven sisäpuolella ajaa minut seisomaan talousjakkaralle hyönteismyrkkytölkki kourassa.

Nyt ei taas mene hyvin.

Tuesday, October 17

sankarillista kylpyhuoneenjärjestelyä

Tänään tyhjensin taas yhden muuttolaatikon.

Tätä urotyötä ei pidä vähätellä: sitä edelsi kylpyhuoneen kaapiston purkaminen ja uudelleenkokoaminen. Vuokraisäntä oli nimittäin laittanut kaapiston hyllyt paikalleen väärinpäin - niin että hyllyt kallistuivat kohti lavuaaria ja kaikki mitä kaappiin sijoitti, tippui alas heti kun oven avasi.

Kylpyhuoneen lattialla yli kuukauden viihtynyt ryönä-, pesuaine-, ynnä meikkilaatikko on nyt kovalla työllä siivottu ja sisältö järjestelty. Osa tavaroista oli oleskellut mainitussa laatikossa aina Lummetieltä asti - sen jälkeen kun ei ole kertaakaan ollut riittävää kaappitilaa kylpyhuoneessa.

Nyt voin aamulla hampaita pestessäni avata peilioven ja tyytyväisenä tuijotella pölyyntyviä kynsilakanpoistoainepulloja, käyttämättömiä silmämeikinpoistoaineita, kuivahtaneita huulipunia ja muita järjettömän olennaisia tarvikkeita joita laatikkoon ehti vuosien varrella kertyä.

Joskohan sitä jonain päivänä viitsisi heittää osan roinasta menemään?




Lopuksi päivän nettitesti: ColorQuiz

Your Existing Situation

Acts in an orderly, methodical, and self-contained manner. Needs the sympathetic understanding of someone who will give her recognition and approval.

Your Stress Sources

Unfulfilled hopes have led to uncertainty and apprehension. Needs to feel secure and to avoid any further disappointment, and fears being passed over or losing standings and prestige. Doubts that things will be any better in the future and this negative attitude leads her to make exaggerated demands and to refuse to make reasonable compromises.

Your Restrained Characteristics

Distressed by the obstacles with which she is faced and is no mood for any form of activity or for further demands on her. Needs peace and quiet, and the avoidance of anything which might distress her further.

Able to achieve satisfaction through sexual activity.

Feels that things stand in her way, that circumstances are forcing her to compromise and forgo some pleasures for the time being.

Your Desired Objective

Needs to feel identified with someone or something and wishes to win support by her charm and amiability. Sentimental and yearns for a romantic tenderness.

Your Actual Problem

Disappointment and the fear that there is no point in formulating fresh goals have led to anxiety, and she is distressed by the lack of any close and understanding relationship. She attempts to escape into a substitute world in which things are more nearly as she desires them to be.

Monday, October 16

Askarrellaan-paskarrellaan

...tai sitten ei. On lampunvarjostimia, on lakkaa, on paperia - mutta ei siveltimiä joilla lakkaa levittäisin. Varsinainen antikliimaksi: harkitsen työhön ryhtymistä päiväkausia ja kun lopulta kasaan tarvikkeet pöydälle, huomaan että jotain olennaista puuttuu sittenkin.

Milläs sitä nyt viihdyttäisi itseään?

Blogger Beta

Viikonlopun kestänyt päivitystaisteluni poiki erinäisiä hyödyllisiä linkkejä Blogger Betan käyttäjille: