närvä

Ei huvita tehdä mitään. Eikä ainakaan siivota.

Kävin ilmoittautumassa säveltapailukurssille. Pakko se on suorittaa. Onneksi konsa järjestää pop/jazz- ja kamuopiskelijoille sovelletun version; revin viime vuonna hermoni klassiseen säveltapailuun. (Kyllä, osaan laulaa sekä suuren että pienen terssin. En halunnut kuluttaa sen uudelleenopetteluun kuukausia.)

Kerjäsin ongelmia olemalla itsepäinen. En halunnut heittää ruokaa roskikseen joten söin siskonmakkarakeiton jämät kaapista. Sain lievän ruokamyrkytyksen. Vitutti.

Kulutin aikaa hoilaamalla mustalaislauluja samalla kun tiskasin. En saanut aikaan oikeanlaista ääntä. Vitutti.

Maailma tympii. Tympii myös pienen kansallismielisen ryhmän nettisivujen aikaansaama matelurituaali. Ovatko hallitus, pääministeri ja presidentti vastuussa siitä mitä joku kansalaisryhmä omille sivuilleen lykkää?

Vitutti.

Lukemistoa

Tilasin Roolipelaajan. Tilaa sinäkin.

tuli, meni

Tilillä oli rahaa.

Maksoin laskuja.

Eipähän ole enää.

pois, pois postin tieltä!

Yritin nostaa opintolainaa. Yritykseksi jäi, koska nettipankkitunnukset olivat vanhentuneet.

Uusia ei vain ole kuulunut.

Pankilla on oikea osoite tiedossa. Sinne tunnukset on jo kahdesti lähetetty, vaan molemmilla kerroilla on tullut kirje paluupostissa takaisin. Posti osaa toimittaa jokaisen laskun, uhkakirjeen ja nillityksen - mainoksista puhumattakaan - mutta ei sitä paperia jonka tarvitsen kaiken maksamiseen.

Ärsyttää.

(Erityisesti koska sopimuksessani lukee että nettipankin käyttö on ilmaista, maksuautomaatin käyttö on kallista ja konttorikäynti maksaa omaisuuden. Ollakko ilman rahaa vai pitäisikö maksaa 20€ siitä ilosta että saa lainan kuukausierän? Se on viikon ruokaraha, se kaksikymppiä.)

kokemuksen syvällä rintaäänellä

Päivän kysymys: missä menee asiallisen kritiikin ja lynkkauksen raja?

Tuttavapiirissäni on ihmisiä, joilla on ongelmia. Jollain on vikaa päässä, toisella on yhteiskuntaan huonosti sopivia moraalikäsityksiä, kolmannella taipumus juoda välillä ihan liikaa. Halutessaan edellämainittuja voi soveltaa myös allekirjoittaneeseen.

Eikö kanssaihmisillä ole velvollisuus sanoa kun joku menee liian pitkälle? Kyllä minulle on, ongelmien sattuessa, sanottu ihan suoraan. En minä siitä pitänyt, mutta totuus oli silti pakko niellä.

Ei ole kivaa jos on ongelmissa, aiheuttaa niitä muille ja saa vielä perästä kuulla että nyt ei ihan tykätty. Ei se silti myöskään tarkoita että kaikki vihaavat, kutsuvat inkvisition ja lynkkaavat. Ei ole kiva kuulla seuraavana päivänä, että nyt on tullut tehtyä jotain aivan vitun tyhmää, eikä ollut edes ensimmäinen kerta. Parempi se on silti vain kestää. Marttyyrinkruunu sopii vain viattomille, eikä sellaisia ole kuin kirjoissa.

Aika meni

Tammikuun ohjelma:

• Unohduin. Havahduin. Sähköpostissa oli viisisataa mainosta.
• Kävin SCA:n bileissä soittamassa jouhikkoa. Ihan kiva, varsinkin kun ilmaiseksi pääsi.
• Jätin äänestämättä ensimmäisellä kierroksella, kun en jaksanut raahautua äänestyspaikalle.
• Järjestin EK:n bileet, soitin jouhikkoa ja olin näytelmässä itse Piru. Ihan kiva, varsinkin kun ilmaiseksi pääsi.
• Kävin äänestämässä toisella kierroksella, kun ennakkoäänestyspaikka oli lähellä ja passi taskussa.

Tulevana perjantaina aion soittaa koneellistettua musiikkia Gloriassa ja viettää synttäriä.

Helmikuusta en kerro vielä mitään.